maanantai 22. huhtikuuta 2013

Teurastamovierailu 22.4.2013

Kävimme tänään pienellä porukalla vapaaehtoisia vierailemassa Paijan tilateurastamossa Urjalassa. Teoriassa tiesin jo mitä odottaa, ja tiesin mitä tehdään missäkin järjestyksessä, mutta aamulla vähän mietin että mihin tässä taas on suostuttu, sillä olen melko herkkä tuon veren kanssa. Kun pääsimme teurastamon eteiseen teurastamon haju tuntui jo siellä ja alkoi mennä pupu pöksyyn. Eteiseen kuului myös kalttauskoneen kolina. Puimme suojavaatteet ja sitten oli aika siirtyä teurastussaliin. Heti oven avattuamme edessä roikkui useampi sika valmiina sisäelinten poistoon. Salissa haju ainakin kaksinkertastui ja se oli kerrassaan hirveä. Menimme katsomaan kun siat tainnutetaan ja pistetään, ja nostetaan kalttauskoneeseen. Olin yllättynyt itsestäni, sillä edes verenlasku ei saanut oksennusrefleksiä aikaan, vaan pystyin seuraamaan teurastajien työtä. Kalttauskoneessa sika upotetaan kuumaan veteen, jonka jälkeen sen karva ja nahka revitään irti, siitä sika jatkaa sisäelintenpoistoon, ja siitä ruhon halkaisuun. Ruho jatkaa kahdessa osassa kohti kylmiötä. Näimme myös teurastamon uudet, pian käyttöön otttavat odotustilat, sekä lihanleikkuu ja pakkauspisteet.

Eihän reissu mikään mielialaa ylentävä ollut, mutta erittäin hyödyllinen ja ainutkertainen, nimittäin ei sinne teurastamoon muuten vaan pääse.

Löysin myös netistä artikkelin, joka on kirjoitettu juurikin Paijan teurastamosta:
http://katse.uta.fi/201101/artikkeli.html

Paijan tilateurastamon omat sivut:
http://www.paijantilateurastamo.net/

maanantai 15. huhtikuuta 2013

Sikalavierailu 27.3.2013

Olimme keskiviikkona 27.3 yhdistetyn Automaation hyödyntäminen, Sianlihan tuottaminen ja Naudanlihan tuottaminen porukan (5henkilöä! : D) kanssa vierailemassa Tuittulan Pekonissa. Paikka on iso sikala, jossa kasvatetaan emakoita ja porsaita. Ennen tätä reissua olin ollut vain Osaran luomusikalassa, joten osasin odottaa että puiteet tulevat olemaan hyvin erilaiset. Aluksi meninne huoneeseen jossa oli Karjuja. Karjuilta kerättiin kerran viikossa hyppypenkillä siemiä talteen jääkaappiin. Seuraavana menimme siemennysosastolle, jossa olikin juuri hajukarju kierroksellaan, sekä siemnnys käynnissä. Toisin kun naudan simennys, on sian siemynnys hitaanpaa, sillä siemnpussi laitetaan roikkumaan niinkuin tippapussi, ja siitä jatkuu putki aina kohtuun asti. Pussi tyhjenee omaa tahtiaan. Tästä jatkoimme katsomaan tilalle ostettuja sikoja, jotka olivat ryhmäkarsinassa. Tämän jälkeen pääsimme myös kurkkaamaan tilan raatokylmiöön.
Sen jälkeen oli varmaankin kaikkien lemppariosuus -  pikkuporsaat! Porsaat olivat emiensä kanssa samoissa bokseissa, emot tosin olivat porsutushäkissä ja porsaat juoksenteli emon ympärillä. Sikalalle valitettavasti hyvin yleiseen tapaan näimme myös muutamia kuolleita porsaita, osa oli vain liian heikkoja ja osa jäänyt äitin alle. Porsaiden jälkeen menimme joutilasosastolle, jossa oli harvinaiseen tapaan kioskiruokinta. Sika menee siis joutilasosastolle siemennyksen ja tiineystarkastuksen jälkeen, ja on siellä 3kk 3vk 3pv, eli sian kantoajan. Vähän enne porsimista ne siirretään porsitushäkkeihin. Lopuksi menimme viellä katsomaan välitysikäisiä porsaita, jotka olivat juuri päässeet uusiin ryhmäkarsinoihin, joten siellä otettiin enemmänkin matsia siitä että kuka on pomo. Viimeisenä näimme viellä liemiruokintakattilan ja tietokoneohjelmat. Tosin yksi tietokone hajosi juuri sillä hetkellä..

Reissu oli todella todella mielenkiintoinen ja opettava! Pikkupossut olivat supersöpöjä ja isot emakot...no ei ihan niin söpöjä.

Teemaan sopiva vanha kuva vierailultamme Osaran Maaseutuopistoon